Hei,
Nyt on kulunut noin 3 viikkoa, siitä kun saavuin Geneven lentokentälle.
Tässä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon, mutta ajantaju on muuttunut täysin. Suurin osa päivistä on koulupäiviä eli arkea, mutta se on todellisuutta, joka erottaa lomamatkan ja vaihto-oppilasvuoden. Mieleenpainuvimmat muistot ovat kuitenkin koulun ulkopuolella, ja niistä mä haluan kirjoittaa. Tämä on todennäköisesti aika lyhyt julkaisu.
Päivä Annecyssä:
Annecy on noin 135 000 (annecy.fr 1.1.2020) asukkaan kaupunki, 30 minuutin ajomatkan päässä Bonnevillestä.
"La Venise des Alpes", eli Alppien Venetsia.
^^^Vanha vankila, joka on keskellä jokea. Nykyään se on tosi suosittu nähtävyys.^^
Mun host-sisko asuu Annecyssä, niin se osasi näyttää paikkoja. Mulla oli tosi kivaa, mutta siitä on jo 10 päivää aikaa, niin mun on vaikea kirjoittaa. Oli tosi kiva nähdä pitkästä aikaa Anaïsta. Me käytiin ostoksilla, mikä oli tarpeen, koska mä unohdin Suomen pesukoneeseen osan mun vaatteista. Yhteesä 6 vaihto-oppilasta asuu Annecyssä tai erittäin lähellä sitä, voi siis olla, että käyn vielä uudestaan siellä tulevaisuudessa. Host-vanhempani lupasivat, että kun kielitaitoni on parantunut, niin voin mennä itsenäisesti junalla, mutta niin pitkällä ei vielä olla.
Ensimmäinen Rotary-viikonloppu:
1780-districtin vaihto-oppilaat kokoontuivat leirillä viikonlopun ajan. Leirillä oli 25 vaihto-oppilasta; Yksi Suomesta, yksi Saksasta, neljä Taiwanista, yksi Japanista, yksi Thaimaasta, kolme USA:sta, 14 Etelä-Amerikasta. Eli, noin 60 % alueeni vaihto-oppilaista puhuu espanjaa. Syntyi kolme ryhmää; Etelä-Amerikka-, Asia-ryhmä ja USA-ryhmä. Mulla ei ollut mitään hätää kavereiden hankkimisen kanssa, koska olin ainut suomalainen. Oli kuitenkin hieman orpo olo, kun suurin osa mun kavereista puhui espanjaa. Me pelattiin koripalloa, oltiin todella korkeassa kiipeilypuistossa (kierros kesti 1.5 tuntia, en pitänyt puhelinta taskussa, niin mulla ei ole valokuvaa) ja tutustuttiin toisiimme. Leirillä oli tosi hauskaa ja odotan innolla seuraavaa.
Ensimmäiset sateet muutamaan viikkoon:
Alppien alueella on ollut harvinaisen lämmintä ja kuivaa tänä kesänä. Minulle lämpimät kelit sopivat oikein hyvin, ja uima-altaalle on ollut paljon käyttöä. Mutta lopulta sateet tulivat, ja ihan kunnolla.
Yli 30 asteen lämpötilojen takia taivaanrantaan muodostui todella näyttävä ukkonen. En ole ennen nähnyt useita salamoita selkeästi peräkkäin.
Ruoka osuus:
Syötiin Fondueta, eli juustoa, mihin kastetaan leipää, ja se oli varmaan mun suosikki ruoka tähän mennessä. Perhe oli todella tarkka että aterian aikana ei kannattanut juoda vettä, koska muuten mahaan syntyy iso kupla ja tulee kipeeksi, näin mä sen ainakin ymmärsin. En ole ihan varma kyseisen väitteen paikkaansa pitävyydestä, mutta kai se on mahdollista, aika raskasta ruokaa se juustokastike ainakin oli.
Tein pinaattilettuja. Vaikka lettuja voisi pitää ranskalaisena ruokana, niin pinaattilettuja täällä ei tunneta. Ruoka oli hyvää ja se maistui myös Olivierille ja Frederìquelle. Mulle selvis että sovellus jolla mä oon harjotellu ranskaa ennen lähtöä ei ole oikeassa kaikissa esimerkkilauseissa. Sovelluksen opettama lause; "merci pour le nourriture", eli kiitos ruoasta ei ole oikein. Oikeaoppisesti kiitetään ruokailua, kuten "merci pour le dîner"
Yleisfiilis:
Koulussa on helpompaa. Kavereita on tunneilla, eli ei tarvitse istua usein yksin ja käytävällä moni tuttu moikkaa "ça va?". Ranskan kieleni on parantunut huomattavasti, mutta joskus sen unohtaa ja mua alkaa ärsyttämään. Mä olen siinä pisteessä mun kielitaidon kanssa, että perheen kanssa mä saan mun asian perille. Toki mulla on valtavia aukkoja kieliopissa, mutta mä yritän saada oiottua niitä pikkuhiljaa. Kun aihe on vaikeampi tai en tiedä jotain sanaa, niin käytän google kääntäjää apuna. Mun host-sisko huomautti, että mun kannattaisi lukea käännetty teksti ääneen ja olen alkanut tehdä niin, se on auttanut ääntämisen oppimisessa.
Joskus on pientä alakuloisuutta, kun tuntuu, että kaikki on liikaa, mutta sitten tajuan, että mä elän mun unelmaa toisessa maassa. Mä menen usein juoksemaan, jos mua ärsyttää. Tuo on mun yleisin kaava joka toistuu harvoin, mutta säännöllisesti ja se menee nopeasti ohi. Koti-ikävää ei ole vielä tullut, mutta olen jutellut puhelimessa perheeni kanssa. Yleisesti viihdyn todella hyvin täällä ja perheessä ei ole moitteita, en vaihtaisi toiseen, jos ei olisi pakko.
Mä aloitin tenniksen pelaamisen ja kiitos isäntäperheelle, että ne kustantaa sen. Sain myös mailat viimeisen perheen isältä, mikä oli huippu juttu. Tykkäsin tenniksestä tosi paljon ja on kiva aloittaa joku urheilu.
Tämä oli hieman hätäisesti kirjoitettu, mutta halusin sen pois alta, koska huomenna alkaa uusi kouluviikko :)
- Emil
Kommentit
Lähetä kommentti