Joululoma ja ensimmäinen perheen vaihto

 Hei,

Nyt on kulunut neljä kuukautta siitä, kun saavuin Geneven lentokentälle.

Joululoma:

Ranskassa, tai ainakin mun alueella, joululoma kestää kaksi viikkoa. Mä aloin olemaan jo loman tarpeessa. Mä huomasin miten nopeasti aika on kulunut, mun vaihtovuotta on aikalailla tasan 60% jäljellä, mikä stressaa pikkusen. 

Mun host-isä tonttulakki päässä.

Mun perhe Suomesta lähetti postin kautta mulle paketin, missä oli jouluherkkuja ja leipä. Mun äiti tekee jouluna tosi hyvää saaristolaisleipää, niin oli mukava saada joitakin tuttuja perinteitä jouluun. Kiitos myös mummulle joululähetyksestä. Suurin osa tykkäsi äidin tekemästä leivästä, mikä oli mulle vähän yllätys, koska me syödään arjessa patonkia. Saaristolaisleivälle ei löydy ranskalaista käännöstä, eli taitaa olla suomalainen tai pohjoismaalainen erikoisuus. 

Toinen suomalainen erikoisuus, minkä tekemisessä meni mulla suunilleen 2 tuntia; taikina oli kun riivattu, tarttu sormiin ja mahdoton muotoilla. Ja kardemumma oli ihme siemeninä, niin mun piti blenderillä hienontaa kardemummaa. Mä soitin jouluaattona orastavassa paniikissa Mammalle (äidin äidille) ja lopulta tuli tosi hyviä korvapuusteja. Luultavasti tulee anottua kaikkien sukulaisten apua jossain vaiheessa.

Oltiin Olivierin ja Freden kanssa päiväretkellä. Koirat ja vaihto-oppilas takapenkille ja 30 minuutin päästä me oltiin vuoren huipulla. Suomessa mulla oli joku outo vastenmielisyys vuoristoa kohtaan, mutta nyt käytännön kokemuksen jälkeen mä olen tykästynyt siihen näköalaan. Se tuntuu samalta kun lentokoneen nousun aikaan, kun kaupunki näyttää muurahaispesältä, kaikki yksityiskohdat häviää. Oli hauskaa bongata Geneven lentokenttä ja iso Geneven järvi, mä elän todella lähellä Sveitsin ja Ranskan rajaa, koska mä pystyin havaitsemaan sekä Bonnevillen, että Geneven keskustan samaan aikaan.

Mun sormen kohdalla on Euroopan korkein vuori "Le mont-Blanc".

Ensimmäinen laskettelu reissu:

Meillä oli joulupäivän jälkeen käymässä ystävä-perhe kolmen päivän ajan. Pienen molemmin puolisen alkujännityksen jälkeen perheen kahdeksan vuotiaat kaksos-siskot ottivat mut mukaan leikkiin. Ehdottomasti parasta lapsissa on se, että ne puhuu tarpeeksi yksinkertaisia lauseita ja kun en ymmärrä niin voin pyytää selittämään hitaammin. 

Me käytiin laskettelemassa, mikä oli mulle toinen kerta elämässä. Mä olin vielä tosi aloittelija, mutta mä tykkäsin siitä silti ihan superisti.

Mä sain "yksityisen oppitunnin" alkeista yhdeltä nuorelta pojalta, kuka on harrastanut koko elämänsä laskettelua talvisin. Mä opin hyvin alkeita, kuten jarruttamaan, mikä on ihan käytännöllinen taito.

Ruoka:

^^Mä maistoin ekaa kertaa sammakoita. Ne oli hyviä, maistui todella paljon ahvenelta.^^

^^En tiedä olenko jo aikaisemmin kirjoittanut etanoista, mutta se on ehottomasti yksi mun lempi ruoista ranskassa. Suomessa sekä sammakot ja etanat pidetään poissa lautaselta, mutta kuitenkin syödään katkarapuja, mitkä ovat eliöinä todella samanlaisia.^^

^^"Fondue Bourguignone" on annos, missä liha tarjoillaan raakana lautaselle, jonka jälkeen se paistetaan rasvakattilassa tikun päässä. Jokainen voi paistaa oman maun mukaan. Mä tykkäsin tästä tosi paljon, mutta taidan kuitenkin pitää enemmän juusto fonduesta.^^

^^Mulla ei pitänyt pokka, kun mulle esiteltiin murupohjaan leivottu mustikkakakku. Mulle kuvailtiin mustikka piirakkaa, mutta ranskalaisena erikoisuutena. Toki en ole yllättynyt, että mustikoista, jauhoista ja sokerista tulee samantapainen lopputulos kaikkialla maailmassa, mutta tajusin silti, että suomalaisten pitäisi myös aktiivisesti esitellä tyypillisiä suomalaisia ruokia erikoisuuksina. Mä ainakin esittelin korvapuustit tämän yhtymän jälkeen suomalaisena erikoisuutena "une spécialité finlandaise", vaikka mahdollisesti ne on ihan yhtä erikoisuus myös Ruotsissa, en tiedä.^^

^^Kuva koulun ruokalan jouluruoasta. Alkuruokana oli ankka pasteijaa ja salaattia, se oli tosi hyvää. Pääruokana oli pippurikastike kanaa, mikä oli ehkä mehevin kana mitä olen syönyt, joka yllätti mut todella. En muista juuston nimeä, mutta varmaa on, että sitä ei tarjoiltaisi Suomessa kouluruoan kanssa. Jälkiruokana oli kakkua ja käärekarkkeja, sekä mandariini. Yleisesti voisin sanoa, että paras kouluruoka Suomessa, olisi snadisti nihkee Ranskassa. Toisaalta, kouluruoka maksaa 4,10 € aterialta, mikä on kyllä todella kallis, mun host-perhe maksaa sen, kiitos heille.^^

Ensimmäinen perheen vaihto:

Mä vaihdan perhettä huomenna. Mulla on jo pakattu kaikki, mulla kesti vaan 20 minuuttia laittaa vatteet matkalaukkuun, koska mulla oli vaatteet siististi kaapissa, ehkä voisin sopeuttaa tämän käytännön kotona Suomessakin. Mua ei jännitä kauheasti seuraava isäntäperhe, koska mä olen jo tavannut heidät entuudestaan. Toki mä jään kaipaamaan mun ensimmäistä isäntäperhettä, eli host-vanhempia ja host-sisaruksia. Samalla kun perhe vaihtuu, vaihtuu myös koti, perheen ystävät ja joudun sanomaan hyvästit myös lemmikeille, Lululle, Tidjalle ja Julietille. Mutta olen samaa mieltä Rotaryn kanssa, että on hienoa, kun vaihtovuoden jälkeen mulla tulee olemaan kokemusta erilaisista perheistä, ei vain yhdestä. Mulla ei ole mitää pahaa sanottavaa Chabert:eista, eli toki en mielelläni vaihtaisi perhettä. Kun olen taas kotona Suomessa, voin muistella miten jotkut asiat olivat ihan huippua ekan perheen kanssa, ja mikä taas oli hienoa toisen ja viimeisen kanssa. Eli nyt mä voin vain sanoa kiitos Chabert:eille; kiitos että mä sain olla osa teidän perhettä, ja kiitos että te kohtelitte mua perheen jäsenenä viimeisen neljän hienon kuukauden ajan.

Kielitaito:

Haluan pitää itselleni kirjaa, miten kielitaitoni kehittyy. Tällä hetkellä voin toki puhua sujuvammin, mutta kaikista isoin muutos on, että voin ymmärtää keskusteluita. Kun meille oli vieraita käymässä, mä pystyin ymmärtämään 80 % keskustelusta, nyt isoin haaste on, että miten mä saan liityttyä keskusteluun. Olen kuitenkin tyytyväinen kehitykseen, ja esimerkiksi menneen aikamuodon käyttäminen tulee helpommin kuin esimerkiksi kuukausi sitten.